top of page
Etsi
  • Writer's pictureKaisa Siren

Torres del Painen Blinca-puuma

Teksti ja kuvat: Kaisa Sirén

Kello ei ole vielä edes kuutta aamulla kun istun autossa Torres del Painen kansallispuiston ulkopuolella. Ympäröivä luonto on vielä sysipimeä. Täältä Etelä-Amerikan eteläkärjestä, Chilen Patagoniasta, on pitkä matka kotiin. Mutta ikävä ei ole, seikkailu on vasta alussa. Istumme oppaan, Mauricio Monttin, kanssa hiiren hiljaa ja odotamme tärkeää puhelua.




Guanako on kamelieläin ja Torres Del Painessa puumien pääravintoa

Aurinko nousee ja värjää Andien vuorimaiseman uskomattoman vaaleanpunaiseksi. Yks uninen guanako löntystelee maantielle ja asettuu mukavasti poseeraamaan aamuvaloihin. Sen kannattaa kuitenkin olla valppaana, sillä tämä on puuman kotiseutua. Tunnin odotuksen jälkeen tulee tärkeä puhelu, jäljestäjät ovat löytäneet puumanaaraan ruokailemassa tappamallaan guanakolla. Autoon tulee vauhtia kun lähdemme kapuamaan ylös ruohomaastoista, jyrkkää rinnettä. Vartin ajon jälkeen olemme korkealla huikeissa maisemissa. Mutta parempaa on luvassa, viiden minuutin kävelyn jälkeen saavutamme jäljestäjän sekä tilan omistajat ihailemassa jo lepäilevää puumaa.


Tässä on Blinca, maastoutumisen mestari. Se makaa tiheän varvikon seassa ja vaikka minulle kuinka osoitetaan suuntaa en löydä sitä millään. Menemme vielä vähän lähemmäksi, mutta silmä ei vaan löydä täysin paikallaan olevaa suurta puumaa. Jännitys on suuri enkä uskaltaisi lähestyä petoa jota en edes näe. Lopulta se liikauttaa päätän ja katsoo suoraan kameraan, sydän pysähtyy, matkaa on noin 30 metriä. Vihreät silmät, huolelliset kajaalit, tutkivat katse joka porautuu suoraan sydämeen. Yhtä aikaa viisas, elegantti ja lempeä.



Kaisa ja oppaat, Vasemmalla Junior Méndez ja oikealla Dania Goic. Kuva: Mauricio Montt


Puuman väritys antaa täydellisen suojan ruohikossa.




Torres del Painen kansallispuiston ja se lähiympäristössä asuu noin 50 puumaa. Alue tarjoaa paljon ravintoa, hyvän maastoutumissuojan sekä suojaa metsästäjiltä. Chilessä ammutaan vuosittain jopa 100 puumaa koska ne verottavat maatilojen lammaskarjaa. Aikaisemmin puuma on levittäytynyt laajasti koko Pohjois- ja Etelä-Amerikan alueelle, mutta ihmisen maankäyttö on tuhonnut sen elinoloja laajasti. Torres del Painen ympäristössä on ehkä maailman laajin puumapopulaatio.


Ja Blinca on yksi niistä. Se on nuori ja erittäin hyväkuntoinen naaras. Huomaamme sen kun se päättää nousta aamu-uniltaan ja palaa takasin ruhonsa pariin. Guanko on peitelty taitavasti piikikkäillä ruohokasveilla, Blinca repii ruohon esille peitteistä ja jatkaa ruokailua. Blinca on naaraaksi isokokoinen, noin 80 kg, ja guanokosta riittää syötävää noin kolmeksi vuorokaudeksi. Aina puuman saalistus ei onnistu, sen todistaa Blincan oikea silmä joka on mahdollisesti saanut iskun tämän isokoisen kamelieläimen sorkasta. Silmä näyttää sokeutuneen, mutta ei liene häiritsevän Blincan elämää. Myöskään me turistit emme häiritse sen ruokailuhetkeä. Blinca on yksi niistä harvoista Torres del Paien alueen puumista joka päästää ihmisen lähietäisyydelle ja on jopa utelias ihmisen liikkeistä. Blinca ruokailee, repii guanakon päätä, pitää sitä kiinni etutassuilla ja upottaa ison osan päästä hervottomaan kitaansa. Saatan kuulla luiden rouskuvan. Näemme kuinka huulet ja leukaperät värjäytyvät punaiseksi kun se vähän väliä vilkuilee ympärilleen.






Ruokailuhetki loppuu yhtä nopeasti kun oli alkanut. Guanako piilotetaan taas piikkikasveihin ja Blinca ottaa suunnan ylämäkeen. Se etenee hitaasti, mutta määrätietoisesti ylös pitkin ruohomaastoa. Lähdemme hitaasti kävelemään se perään. Onneksi vauhti on hidas, kävely kivikkoisessa maastossa puuma perässä on jännittävä eikä todellakaan tee mieli tuijottaa jalkoihin vaan ainoastaan tätä upeaa eläintä hienossa maisemassa. Jonkin matkan kuljettuamme puuman perässä se pysähtyy ylärinteessä, katsoo tarkasti pitkälle ja sitten kääntyy tulemaan suoraan meitä kohti. Meitä on 5 henkilöä ja väistämme sitä tiiviinä rintamana. Se kääntää kulkusuuntaansa meidän väistöliikkeemme mukaan ja tulee taas kohti. Tekisi mieli juosta pakoon, mutta se on ehdottomasti kiellettyä. Puumalle jää aina toiseksi, se voi saavuttaa jopa 50 - 60 km/h tuntinopeuden. Pitää vain pysyä rauhallisena ja näyttää isolta ihmismassalta. Blinca ohittaa meidät ylväästi noin 20 metrin päästä, se tietää kuka on Andien hallitsija. En unohda tätä kohtaamista koskaan.


Kun Blinca lähtee liikkeelle, se ohittaa valokuvaamassa olevan oppaamme Juniorin aivan lähietäisyydeltä.

Puuman mahtavasta ponnistusvoimasta kertoo sen etupäätä vahvempi takaosa.

Blinca hiipii guanakon perään ja suunnittelee taas uutta saalistusta.


Guanakot ovat kuitenkin tällä kertaa nopeampia ja pääsevät pakoon vuoren harjanteelle.

Yhtäkkiä Blinca on kiivennyt korkealle kalliolle ja tavoittelee mahdotonta, eteläntöyhtökarakaraa.


Blinca jatkaa korkealle kallioille ennen kuin laskeutuu kielekkeelle, maastoutuu ja jatkaa nokosia.


249 katselukertaa
bottom of page